Koneellinen vai painovoimainen ilmanvaihto?

Painovoimainen ilmanvaihto toimii lämpötilaerojen ja tuulen voimalla ilman puhaltimia, koneellinen liikuttaa ilmaa puhaltimilla ja ottaa usein talteen poistoilman lämmön. Vanhassa kerrostalossa kysymys on käytännössä, kannattaako painovoimainen järjestelmä säilyttää, tehostaa vai muuttaa koneelliseksi.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu Motivan taloyhtiöiden energianeuvontaan ja ilmanvaihto-ohjeisiin, Rakennustiedon ohjekorttiin KH 90-00403 / LVI 01-10424 (2008), Sisäilmayhdistyksen ilmanvaihtoaineistoon sekä asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 (Finlex). Päivitetty 2.6.2026.

Mitä eroa on painovoimaisella ja koneellisella ilmanvaihdolla?

Painovoimainen ilmanvaihto toimii lämpötilaeron ja tuulen voimalla ilman puhaltimia. Koneellinen ilmanvaihto liikuttaa ilmaa puhaltimilla, joten se ei ole yhtä riippuvainen säästä.

Erot taulukkona

Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset erot. Se auttaa hahmottamaan, mitä muutos painovoimaisesta koneelliseen käytännössä tarkoittaa kerrostalon sisäilmalle ja energiankulutukselle.

Lähde: Motivan taloyhtiöiden energianeuvonta ja ilmanvaihto-ohjeet, 2026. Taulukko on yleinen kuva järjestelmien eroista, ei yksittäisen talon mittaustulos.

Painovoimaisen toiminta

Painovoimaisessa järjestelmässä lämmin sisäilma nousee poistohormeja pitkin ulos, koska se on ulkoilmaa kevyempää. Tilalle virtaa korvausilmaa ikkunoiden venttiileistä ja rakenteiden vuotokohdista.

Voima syntyy ilman lämpötilaerosta ja tuulesta. Mitä kylmempää ulkona on, sitä voimakkaammin ilma vaihtuu, ja leudolla säällä vaihtuvuus voi jäädä vähäiseksi.

Koneellisen ero

Koneellisessa poistossa puhallin imee ilmaa ulos hormista, jolloin vaihtuvuus pysyy tasaisena säästä riippumatta. Korvausilma tulee edelleen venttiileistä, kuten painovoimaisessakin.

Koneellinen tulo-poistojärjestelmä menee pidemmälle: se sekä tuo että poistaa ilmaa puhaltimilla ja ottaa lämmöntalteenotolla talteen poistoilman lämmön. Tämä on energiatehokkain tapa, mutta vaatii eniten kanavointia.

Kumpi sopii vanhaan kerrostaloon?

Ennen 1960-lukua rakennetuissa kerrostaloissa on tyypillisesti painovoimainen ilmanvaihto. Sen säilyttäminen, tehostaminen tai muuttaminen koneelliseksi riippuu talon kunnosta ja tavoitteista.

Säilyttäminen

Toimiva painovoimainen järjestelmä on yksinkertainen ja huoltovapaa, eikä se kuluta sähköä. Hyväkuntoisessa talossa, jossa ilma vaihtuu riittävästi, järjestelmän säilyttäminen on usein järkevä valinta.

Suojelluissa ja arvokkaissa rakennuksissa painovoimainen ilmanvaihto voi olla myös osa rakennushistoriaa. Tällöin järjestelmää tehostetaan hormikorjauksilla ja korvausilmaventtiileillä koneellistamisen sijaan.

Muutoksen syyt

Muutos kannattaa, kun ilma ei vaihdu riittävästi, sisäilmassa on kosteus- tai hajuongelmia tai talo halutaan energiatehokkaammaksi. Sisäilman ongelmat ovat tavallisin syy harkita koneellistamista (Sisäilmayhdistys).

Yleisin muutos vanhaan kerrostaloon on koneellinen poistoilmanvaihto, joka voidaan toteuttaa nykyisiä hormeja hyödyntäen. Koneelliseen tulo-poistojärjestelmään siirtyminen vaatii uudet tulokanavat, joten se on laajempi ja kalliimpi hanke.

Ajoitus

Ilmanvaihtojärjestelmän ohjeellinen tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta (Rakennustiedon ohjekortti, 2008). Muutos kannattaa ajoittaa putki- tai julkisivuremonttiin, jolloin rakenteet ovat muutenkin auki.

Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä uudet kanavat saadaan vedettyä samalla kertaa. Yhdistetty hanke säästää suunnittelua ja vähentää asukkaille koituvaa häiriötä.

Miten painovoimainen ja koneellinen ilmanvaihto vaikuttavat sisäilmaan?

Ilmanvaihdon tehtävä on tuoda sisään raitista ilmaa ja poistaa kosteus, hajut ja epäpuhtaudet. Sisäilman laatu riippuu siitä, vaihtuuko ilma riittävästi ja tasaisesti (Sisäilmayhdistys).

Painovoimaisen heikkous

Painovoimaisen ilmanvaihdon teho vaihtelee sään mukaan. Kovalla pakkasella ilma vaihtuu liikaa ja vetää, kun taas leudolla ja tyynellä säällä vaihtuvuus voi jäädä riittämättömäksi.

Riittämätön ilmanvaihto näkyy kosteutena, tunkkaisuutena ja kohonneena hiilidioksidipitoisuutena. Pitkään jatkuessaan kosteus voi johtaa home- ja kosteusvaurioon, mikä on kerrostalon vakavin sisäilmariski.

Koneellisen hyöty

Koneellinen ilmanvaihto pitää vaihtuvuuden tasaisena säästä riippumatta, joten kosteus ja epäpuhtaudet poistuvat luotettavammin. Tuloilman voi myös suodattaa, mikä vähentää ulkoa tulevia hiukkasia. Suodatus on erityisen hyödyllinen vilkkaasti liikennöityjen katujen varrella, missä ulkoilman pienhiukkaspitoisuus on korkea (Sisäilmayhdistys).

Koneellinen järjestelmä vaatii kuitenkin säännöllisen huollon. Likainen suodatin tai säätämätön puhallin heikentää tulosta, joten huolto on osa koneellisen ilmanvaihdon toimivuutta.

Kevyt tehostus

Painovoimaista ilmanvaihtoa voi tehostaa kevyemmin keinoin. Hormien puhdistus, korvausilmaventtiilien lisäys ja huippuimurin asennus poistohormiin parantavat vaihtuvuutta ilman koko järjestelmän muutosta.

Huippuimuri eli katolle asennettava poistopuhallin tekee painovoimaisesta järjestelmästä osittain koneellisen. Se on edullisempi välivaihe kuin täysi tulo-poistojärjestelmä, ja sen päättää sama yhtiökokouksen enemmistö.

Energiankulutus

Pitkällä aikavälillä järjestelmät eroavat eniten energiankulutuksessa. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto voidaan varustaa lämmöntalteenotolla, joka ottaa poistoilman lämmöstä huomattavan osan talteen ja pienentää lämmityskulua. Lämmöntalteenotto palauttaa hyvässä järjestelmässä tyypillisesti 60-80 prosenttia poistoilman lämmöstä, mikä näkyy suoraan pienempänä lämmityslaskuna (Motiva).

Painovoimaisessa järjestelmässä lämmöntalteenotto ei ole mahdollista, koska ilma liikkuu ilman puhaltimia pelkän lämpötilaeron ja tuulen voimalla. Lämmin poistoilma karkaa hormista suoraan ulos, joten lämmitysenergiaa kuluu enemmän. Ilmanvaihto vie noin kolmanneksen kerrostalon lämmitysenergiasta, joten talteenoton hyöty kertyy joka vuosi (Motiva).

Painovoimaisen järjestelmän etu on yksinkertaisuus ja huoltovapaus, sillä siinä ei ole koneita, jotka kuluvat tai kuluttavat sähköä. Tämä selittää, miksi painovoimainen ilmanvaihto on yhä käytössä monessa vanhassa kerrostalossa, vaikka se ei yllä koneellisen energiatehokkuuteen.

Talteenotto pienentää lämmityslaskua vuosittain, mikä lyhentää investoinnin takaisinmaksuaikaa. Muutos kannattaa ajoittaa muun putki- tai julkisivuremontin yhteyteen, jolloin telineet ja suunnittelu jaetaan useamman työn kesken ja kustannus jää pienemmäksi.

Toimivaa painovoimaista ilmanvaihtoa kannattaa silti pitää, jos sisäilma on kunnossa, koska koneellistaminen on suuri ja kallis muutos. Hallitus perustaa ratkaisun kuntotutkimukseen, ei pelkkään järjestelmän ikään.

Mitä painovoimaisen muuttaminen koneelliseksi vaatii?

Muutoksen laajuus riippuu siitä, siirrytäänkö koneelliseen poistoon vai koneelliseen tulo-poistojärjestelmään. Poistoilmaratkaisu hyödyntää nykyisiä hormeja, tulo-poisto vaatii uudet kanavat.

Koneellinen poisto

Koneellinen poisto voidaan usein toteuttaa nykyisiä poistohormeja hyödyntäen, kun katolle asennetaan huippuimurit ja korvausilmaventtiilit uusitaan. Tämä on suppein ja edullisin tapa koneellistaa ilmanvaihto.

Poistoilmaan voidaan liittää poistoilmalämpöpumppu, joka ottaa talteen lämmön ja siirtää sen käyttöveteen tai lämmitykseen. Tällöin energiahyöty lähestyy tulo-poistojärjestelmää pienemmällä kanavoinnilla.

Tulo-poistojärjestelmä

Tulo-poistojärjestelmä tarvitsee sekä tulo- että poistokanavat ja ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotolla. Uudet tulokanavat vievät tilaa, joten ne vaativat usein alaslaskettuja kattoja tai koteloita.

Tämä on laajin ja kallein muutos, mutta myös energiatehokkain. Lämmöntalteenotto palauttaa suuren osan poistoilman lämmöstä takaisin tuloilmaan, mikä pienentää lämmityslaskua (Motiva).

Rakenteet

Kanavointi, koneet ja venttiilit ovat muutoksen ydin. Kanavat vedetään porraskäytävien, kuilujen tai huoneistojen kautta, ja ilmanvaihtokone sijoitetaan ullakolle tai tekniseen tilaan.

Koska kanavat voivat ulottua osakkaan huoneistoon, hanke kannattaa suunnitella huolella. Hyvä suunnittelu vähentää huoneistoon tehtäviä koteloita ja pienentää häiriötä asukkaille.

Kuka taloyhtiössä päättää ilmanvaihdon muutoksesta?

Ilmanvaihdon muutoksesta päättää yhtiökokous, ja hallitus valmistelee hankkeen. Yksittäinen osakas ei voi yksin estää lainmukaista päätöstä eikä välttää vastiketta vastustamalla.

Enemmistövaatimus

Painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi on tason nostava uudistus, josta yhtiökokous päättää yli puolen annettujen äänten enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luku 26 §). Sama enemmistö riittää myös vanhan järjestelmän uusintaan.

Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei tarvita itse muutokseen. Se koskee vain yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 27 §) ja kustannusten tasajakoa vastikeperusteesta poiketen (6 luku 32 §). Tasajako vaatii lisäksi, että hyöty ja kustannus ovat osakkaille yhtäläiset.

Tämä on yleinen väärinkäsitys: koneellistaminen ei vaadi kahta kolmasosaa, vaan tavallisen enemmistön. Yhtiöjärjestys eli taloyhtiön oma sääntökirja voi silti kiristää vaatimusta, joten omat säännöt kannattaa lukea ennen kokousta.

Osakkaan suostumus

Joskus muutos vaikuttaa olennaisesti osakkaan huoneiston käyttöön. Se voi viedä tilaa koteloilla tai alaslasketuilla katoilla. Tällöin tarvitaan hänen suostumuksensa (asunto-osakeyhtiölain 6 luku 28 § ja yhdenvertaisuusperiaate 1 luku 10 §).

Suostumus koskee yksittäistä osakasta, jonka huoneistoon vaikutus kohdistuu, ei koko yhtiökokousta. Hyvällä suunnittelulla huoneistoon ulottuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi, jolloin erillistä suostumusta ei yleensä tarvita.

Hallituksen valmistelu

Hallitus tilaa ilmanvaihdon kuntotutkimuksen, vertaa vaihtoehdot ja vie selkeän päätösehdotuksen yhtiökokoukseen. Hyvä valmistelu kertoo, riittääkö tehostaminen vai tarvitaanko koneellistaminen.

Tuleva ilmanvaihtomuutos kuuluu myös hallituksen vuosittaiseen kunnossapitoselvitykseen, jonka se esittää yhtiökokoukselle. Näin päätös ei tule osakkaille yllätyksenä, vaan näkyy jo etukäteen.

Miten ilmanvaihdon valinta liittyy taloyhtiön korjausvelkaan?

Vanha tai tehoton ilmanvaihto on osa taloyhtiön korjausvelkaa eli lykätyn kunnossapidon kertymää. Mitä lähempänä järjestelmä on käyttöikänsä loppua, sitä lähempänä ja kalliimpana muutos on edessä.

Osa kokonaisuutta

Ennen 1960-lukua rakennetussa kerrostalossa putket, julkisivu ja ilmanvaihto tulevat usein tiensä päähän lähekkäin. Ilmanvaihdon muutos kannattaa ajoittaa näihin remontteihin, jolloin sama suunnittelu palvelee useaa hanketta.

Pitkän tähtäimen suunnitelma kokoaa korjaukset ja ilmanvaihtomuutoksen yhteen. Sen rakentaa taloyhtiön PTS, joka näyttää, mitkä rakennusosat ovat lähellä loppuaan ja milloin.

Ostajan tarkistus

Ostajalle alkuperäinen painovoimainen ilmanvaihto vanhassa talossa on merkki tulevasta hankkeesta. Lähestyvä muutos näkyy tulevana vastikkeena, vaikka velaton hinta olisi naapurin asunnon kanssa sama.

Korjausvelka ei näy isännöitsijäntodistuksessa euroina, joten se lasketaan erikseen ennen ostopäätöstä. Asuntoanalyysi laskee rakennusosien elinkaaren ja korjausvelan suoraan asuntoilmoituksesta, joten näet ilmanvaihdon tilan jo ennen yhtiökokousta tai ostoa.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on painovoimaisella ja koneellisella ilmanvaihdolla?

Painovoimainen ilmanvaihto toimii sisä- ja ulkoilman lämpötilaeron sekä tuulen voimalla ilman puhaltimia, joten sen teho vaihtelee sään mukaan. Koneellinen ilmanvaihto liikuttaa ilmaa puhaltimilla, jolloin vaihtuvuus pysyy tasaisena. Suurin ero on energiassa: koneellinen tulo-poistojärjestelmä ottaa talteen poistoilman lämmön, kun taas painovoimaisessa lämpö karkaa hormeista ulos (Motiva).

Kumpi sopii paremmin vanhaan kerrostaloon?

Ennen 1960-lukua rakennetuissa kerrostaloissa on tyypillisesti painovoimainen ilmanvaihto. Hyväkuntoisessa talossa, jossa ilma vaihtuu riittävästi, sen voi säilyttää tai tehostaa kevyemmin keinoin. Jos sisäilmassa on kosteus- tai hajuongelmia tai talo halutaan energiatehokkaammaksi, painovoimainen kannattaa muuttaa koneelliseksi. Yleisin muutos on koneellinen poistoilmanvaihto, joka voidaan toteuttaa nykyisiä hormeja hyödyntäen.

Millä enemmistöllä yhtiökokous päättää ilmanvaihdon muutoksesta?

Painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi on tason nostava uudistus, josta yhtiökokous päättää yli puolen annettujen äänten enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luku 26 §). Kahden kolmasosan määräenemmistöä ei tarvita itse muutokseen, vaan se koskee yhtiöjärjestyksen muuttamista (6 luku 27 §) ja vastikeperusteesta poikkeavaa tasajakoa (6 luku 32 §). Jos muutos vaikuttaa olennaisesti osakkaan huoneistoon, voidaan tarvita hänen suostumuksensa (6 luku 28 § ja 1 luku 10 §).

Voiko painovoimaista ilmanvaihtoa tehostaa muuttamatta koko järjestelmää?

Kyllä. Hormien puhdistus, korvausilmaventtiilien lisäys ja katolle asennettava huippuimuri parantavat vaihtuvuutta ilman koko järjestelmän muutosta. Huippuimuri tekee painovoimaisesta järjestelmästä osittain koneellisen ja on edullisempi välivaihe kuin täysi koneellinen tulo-poistojärjestelmä. Päätöksen tehostamisesta tekee yhtiökokous samalla enemmistöllä kuin laajemmasta muutoksesta.

Milloin ilmanvaihdon muutos kannattaa ajoittaa?

Ilmanvaihtojärjestelmän ohjeellinen tekninen käyttöikä on noin 20-25 vuotta (Rakennustiedon ohjekortti, 2008). Muutos kannattaa ajoittaa putki- tai julkisivuremonttiin, jolloin rakenteet ovat muutenkin auki ja uudet kanavat saadaan vedettyä samalla kertaa. Yhdistetty hanke säästää suunnittelua ja vähentää asukkaille koituvaa häiriötä.