Ko­neel­li­nen vai pai­no­voi­mai­nen il­man­vaih­to

Painovoimaisen ilmanvaihdon kunnostus kustantaa arviomme mukaan noin 40 euroa ja muutos koneelliseksi noin 200 euroa huoneistoneliöltä arvonlisäveroineen, joten hintaero on noin viisinkertainen. Museoviraston korjausohje neuvoo selvittämään korjaushankkeessa aina ensin, voidaanko painovoimainen järjestelmä pitää käytössä. Vertailu näyttää, missä tilanteissa kumpikin suunta on perusteltu. Seuraavassa esitellään järjestelmien erot, mitattu sisäilma, kustannukset, säilyttämisen ja muutoksen perusteet sekä määräykset.

Miten järjestelmät eroavat asukkaan arjessa?

Erot tuntuvat vedossa, kesäilmassa, suodatuksessa, äänessä, hajuissa ja huollossa. Järjestelmien toimintaperiaatteet käydään läpi koneellisen ilmanvaihdon artikkelissa.

Veto ja lämpötila

Painovoimaisessa järjestelmässä korvausilma tulee huoneisiin lämmittämättömänä, joten venttiilin lähellä vetää pakkasella. Talvella järjestelmä toimii Aalto-yliopiston professori Risto Kososen mukaan liiankin hyvin, joten venttiilejä on pakkasella säädettävä pienemmälle. Koneellisessa tulo- ja poistojärjestelmässä tuloilma esilämmitetään, mikä vähentää vetoa.

Kesä ja talvi

Ilman lämpötilaeroa ja tuulta painovoimainen ilmanvaihto pysähtyy, joten kesällä ilma vaihdetaan ikkunoilla. Helsingin ympäristökeskuksen selvityksen mukaan poiston teho voi lämpimänä kesäpäivänä olla kolmannes kylmän talvipäivän tehosta. Kyse on järjestelmän luonteesta, ei viasta, mutta helteillä ero koneelliseen tuntuu.

Suodatus ja ääni

Vain koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä suodattaa siitepölyn ja katupölyn tuloilmasta ilmamääriä menettämättä. Ympäristöministeriön oppaan mukaan karkea suodatus puolittaa painovoimaisen venttiilin ilmamäärän ja hieno suodatus vie siitä kolme neljännestä. Äänenvaimentamattomat venttiilit eivät oppaan mukaan sovi melualueille, kuten isojen liikenneväylien varsille.

Hormit ja hajut

Oikein rakennetussa painovoimaisessa talossa jokaisella venttiilillä on oma hormi vesikatolle asti, joten naapurin ruoankäryt eivät kuulu järjestelmään. Koneellisessa poistossa asuntoja palvelee usein yhteiskanava, jossa hajut leviävät puhaltimen pysähtyessä. Jos käryt kulkeutuvat painovoimaisessa talossa asunnosta toiseen, hormeissa on vika.

Huolto ja sähkö

Painovoimainen järjestelmä toimii ilman sähköä, mutta huoltoa sekin vaatii. Kosonen muistuttaa, että korvausilmaventtiilien suodattimet on vaihdettava pari kertaa vuodessa ja vaihdon jättäminen asukkaiden varaan on taloyhtiölle riski. Koneellisessa järjestelmässä huollettavia laitteita on enemmän ja koneilla on rajallinen käyttöikä.

Kumpi vaihtaa ilmaa paremmin?

Kunnossa oleva järjestelmä täyttää vaatimukset kummallakin tekniikalla, joten mittaus ratkaisee väittelyn yksittäisessä talossa.

Vaatimustaso

Asumisterveysasetus vaatii asunnon ulkoilmavirraksi käytön aikana vähintään 0,35 litraa sekunnissa neliömetriä kohden järjestelmästä riippumatta. Valviran soveltamisohjeen mukaan vaatimus vastaa 0,5 vaihtoa tunnissa, kun huonekorkeus on 2,5 metriä.

Kuntotutkimus kertoo, täyttyykö taso omassa talossa. Tutkimuksen sisältö esitellään ilmanvaihdon kuntotutkimuksen artikkelissa.

Mittaustulokset

Helsingin ympäristökeskus mittasi valituskohteissa koneellisen poiston asuntojen ilmanvaihtokertoimeksi osateholla keskimäärin 0,4 vaihtoa tunnissa. Alle silloisen 0,5 vaihdon ohjearvon jäi osateholla 65 prosenttia kohteista.

Painovoimaisissa asunnoissa viat paikantuivat useimmiten myöhempiin remontteihin. Otos oli valituskohteita, joten luvut kuvaavat ongelmataloja, eivät koko kantaa.

Radon ja alipaine

Säteilyturvakeskuksen mukaan koneellinen poisto on radonin kannalta ongelmallisin järjestelmä, koska se imee taloon suurimman alipaineen. Alipaine kasvaa rakennuksen korkeuden ja tiiviiden betonielementtiseinien myötä, joten kerrostalon alimmissa asunnoissa kysymys on todellinen.

Paras ilmanvaihtotekninen radonkorjaus on saman lähteen mukaan koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä huonosti toimivan painovoimaisen tilalle, mikä on pienentänyt pitoisuuksia tavallisesti 20-50 prosenttia.

Taulukossa on järjestelmien tyypillinen paine-ero ulkoilmaan Säteilyturvakeskuksen aineistossa.

Asukkaiden kokemukset

Kiinteistöliiton kyselyyn vastasi vuonna 2022 yhteensä 2 913 taloyhtiön edustajaa, joista 69 prosenttia edusti kerrostaloyhtiöitä. Koneellisen tulo- ja poistojärjestelmän taloyhtiöissä sisäilma koettiin parhaaksi sekä talvella että kesällä. Kysely mittaa koettua laatua, ei mitattua ilmanvaihtoa.

Paljonko vaihtoehdot kustantavat?

Kunnostus kustantaa 60 neliön asunnossa arviomme mukaan noin 2 400 euroa ja järjestelmämuutos noin 12 000 euroa arvonlisäveroineen.

Kaksi polkua

Kunnostus kattaa hormien puhdistuksen, tiivistyksen ja korvausilmaventtiilit. Järjestelmämuutos tarkoittaa uutta koneellista tulo- ja poistojärjestelmää lämmöntalteenotolla. Taulukon hinnat ovat arvioita euroina huoneistoneliöltä arvonlisäveroineen.

Elinkaarierot

Museoviraston korjauskortin mukaan tiilihormit kestävät kunnostettuina useita satoja vuosia ja hyvälaatuiset venttiilit satakunta vuotta. Ilmanvaihtokoneet uusitaan saman lähteen mukaan 20-40 vuoden ja niiden automaatio 10-15 vuoden välein. Haarukka vastaa omia arvioitamme, joissa koneiden uusinta kestää noin 23 vuotta ja kokonaan uusittu järjestelmä noin 30 vuotta.

Energia

Painovoimainen järjestelmä ja koneellinen poisto eivät ota poistoilman lämpöä talteen, joten energian kannalta ne ovat sama vaihtoehto. Motivan mukaan ilmanvaihto ilman lämmöntalteenottoa on kerrostalon suurin lämpöhäviön aiheuttaja. Kosonen arvioi ilman vaihdon vievän painovoimaisessa talossa 30 prosenttia lämmitysenergiasta. Talteenoton tekniikka ja takaisinmaksu käydään läpi lämmöntalteenoton artikkelissa.

Ulkopuoliset arviot

Tampereen teknillisen yliopiston raportti hinnoitteli vuonna 2012 keskitetyn tulo- ja poistojärjestelmän 200-250 ja huoneistokohtaisen 250-300 euroon huoneistoneliöltä ilmoittamatta arvonlisäveron käsittelyä. Saman raportin mukaan energiansäästö jää yleensä 10-15 prosenttiin. Jos ilmanvaihto oli alun perin puutteellinen, kulutus voi muutoksen jälkeen jopa kasvaa ilmamäärien noustessa suunnitelmatasolle.

Milloin painovoimainen kannattaa säilyttää?

Museoviraston korjauskortti asettaa säilyttämisen ensisijaiseksi, joten kunnostus tutkitaan ennen koneellistamista.

Museoviraston ohje

Korjauskortti lukee painovoimaisen ilmanvaihdon arvokkaassa rakennuksessa talon olennaisiin osiin, joita kuuluu huoltaa ja ylläpitää. Perustelu on käytännöllinen, koska toimiva järjestelmä on pitkäikäinen ja yksinkertainen huoltaa.

Kunnostuksen keinot

Korjauskortin keinovalikoima etenee kevyestä raskaaseen ja sen toteutus esitellään kanavien puhdistuksen artikkelissa. Ensin avataan tukokset ja korjataan venttiilit, sitten lisätään piipunhattuja tai vedonparantajia ja tarvittaessa tuloilmareittejä. Raskain keino on ajoittain käytettävä tehostuspuhallin, joka ei tee järjestelmästä määräysten silmissä koneellista.

Tavallisin vika

Painovoimainen talo lakkaa toimimasta useimmiten siksi, että myöhemmät remontit ovat tukkineet korvausilmareitit tai tiivistäneet talon liian tiiviiksi. Museoviraston mukaan tahattomaan tuloilmaan nojaava talo toimii puutteellisesti etenkin ikkunoiden uusimisen jälkeen. Motiva neuvoo pitämään korvausilmaventtiilit auki myös talvella, koska suljettuina ilma tulee rakenteiden läpi hallitsemattomasti.

Esimerkit

Helsingin Käpylässä vuonna 1951 valmistuneen Käärmetalon peruskorjaus säilytti ilmanvaihdon painovoimaisena, mikä palkintoraadin mukaan säästää energiaa ja huoltokustannuksia sekä ehkäisee sisäilmaongelmia. Suojellussa Pohjolankatu 47:n kuuden kivitalon kohteessa painovoimaista järjestelmää parannettiin korvausilmaventtiileillä ja hormit uusimalla. Molemmat ovat kaupungin vuokrataloja, eikä kustannuksia julkaistu.

Miten yhtiöt toimivat

Tampereen teknillisen yliopiston raportin mukaan ilmanvaihtokorjauksia on vanhoissa kerrostaloissa tehty Suomessa hyvin vähän korkeiden kustannusten ja epävarmojen energiasäästöjen takia. Kiinteistöliitto Uusimaan asiantuntijan sanoin ilmanvaihdolle ei putkiremontissakaan yleensä tehdä juuri mitään, vaan varmistetaan nykyisen järjestelmän toiminta.

Milloin koneellistaminen kannattaa?

Perusteltu syy koneellistaa on tarve, jota painovoimainen ei täytä edes kunnostettuna.

Perustellut syyt

Radonongelma alimmissa kerroksissa, melualue tai suodatusta vaativa sisäilma puoltavat koneellista tulo- ja poistojärjestelmää. Sama koskee taloa, jonka hormit ovat liian matalat vetämään, sillä vanha suunnitteluohje edellytti ulkoilma- ja jäteilmalaitteen välille vähintään 4,5 metrin korkeuseroa. Myös lämmöntalteenoton tavoittelu edellyttää koneellistamista.

Mitä muutos edellyttää

Kiinteistöliitto Uusimaan mukaan muutos on käytännössä tehtävä koneelliseksi tulo- ja poistojärjestelmäksi lämmöntalteenotolla, koska energiamääräykset vaativat järjestelmää uusittaessa talteenotolle vähintään 45 prosentin vuosihyötysuhteen. Kanavien reitit asunnoista vesikatolle vievät tilaa ja maksavat, joten hanke kannattaa kytkeä muihin remontteihin.

Päätös sitoo yhtiön valittuun tekniikkaan vuosikymmeniksi. Hankkeen vaiheet, luvat ja päätöksenteko esitellään ilmanvaihtoremontin artikkelissa.

Huippuimurin riski

Halvin koneellistus eli huippuimuri vanhojen hormien päähän on Museoviraston mukaan vanhassa rakennuksessa riski, koska voimakas alipaine voi imeä epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan. Poistopuhaltimen tehostaminen voi jopa nostaa radonpitoisuutta.

Sekajärjestelmän vaara

Painovoimaista ja koneellista ilmanvaihtoa ei saa yhdistää niin, että ilman virtaussuunnat voivat muuttua suunnitelluista. Helsingin mittauksissa liesituulettimen tai saunan huippuimurin käynnistäminen käänsi sekajärjestelmätalossa vessan ilmavirran väärään suuntaan. Puolittainen koneellistus on siksi huonompi kuin kumpikin puhdas järjestelmä.

Mitä laki ja määräykset sanovat?

Korjaaminen ei pakota koneellistamaan, eikä mikään määräys ole koskaan kieltänyt painovoimaista ilmanvaihtoa.

Korjaamisen sääntö

Rakentamislain mukaan rakennuksen saa korjata rakennusaikaista rakentamistapaa noudattaen, jos korjattava rakennusosa on ollut teknisesti toimiva. Energia-asetus edellyttää korjaushankkeessa vain selvitystä siitä, miten painovoimaisen järjestelmän toiminta ja tuloilman saanti varmistetaan. Toimivan painovoimaisen talon saa siis pitää painovoimaisena myös isossa remontissa.

Uudisrakentaminen

Myös uuden rakennuksen ilmanvaihtoasetus sallii painovoimaisen järjestelmän ja nimeää sen vaatimuksissaan, sillä vaatimukset koskevat ilmavirtoja eivätkä tekniikkaa. Sama asetus kieltää painovoimaisessa järjestelmässä asuntojen yhteiset nousukanavat, joten jokainen huone tarvitsee oman horminsa vesikatolle. Tämä rakenteellinen vaatimus on syy siihen, ettei painovoimaista järjestelmää voi rakentaa valmiiseen kerrostaloon jälkikäteen.

Historia

Vuoden 1987 määräykset suosittivat painovoimaista järjestelmää lähinnä hiljaisten alueiden pientaloihin, mutta vielä vuoden 2012 määräyksissä oli sen suunnitteluohjeet. Kerrostaloissa ilmanvaihto hoidettiin Tampereen teknillisen yliopiston raportin mukaan yleensä painovoimaisena 1950-luvun puoliväliin asti.

Museoviraston mukaan koneelliset yhteiskanavajärjestelmät yleistyivät, koska ne toimivat säästä riippumatta ja veivät vähemmän myytäviä asuinneliöitä. Korvausilmaventtiilit yleistyivät vasta 1980-luvun lopulla, mikä selittää monen välivuosikymmenen talon korvausilmaongelmat.

Suojelu

Suojellussa rakennuksessa energiatehokkuusvaatimukset väistyvät siltä osin kuin ne muuttaisivat suojeltuja osia tavalla, jota ei voida hyväksyä. Painovoimaiset hormit ja julkisivun venttiilit voivat olla tällaisia osia, joten suojelutalossa säilyttäminen on usein myös määräysten osoittama suunta.

Kumpi suunta omassa talossa on edessä, selviää vertaamalla ilmanvaihdon ikää ja kuntoa talon muihin korjauksiin. Kokonaiskuvan laskee korjausvelkalaskuri.

Usein kysytyt kysymykset

Miten tunnistan, onko talossani painovoimainen vai koneellinen ilmanvaihto?

Jos katolla on jatkuvasti pyörivä huippuimuri tai asunnossa hurisee ilmanvaihtokone, järjestelmä on koneellinen. Painovoimaisessa talossa poistoventtiilit ovat äänettömiä ja vetoa voi kokeilla paperilla, joka tarttuu hyvin vetävän hormin suulle.

Saako korvausilmaventtiilin teipata tai sulkea talveksi?

Ei kannata. Suljettu venttiili ei pysäytä korvausilmaa vaan siirtää sen tulemaan rakenteiden raoista, viemäristä tai postiluukusta. Vedon oikea korjaus on venttiilin säätö tai vaihto suuntaavaan tai esilämmittävään malliin.

Toimiiko painovoimainen ilmanvaihto kesällä?

Tyynellä helteellä ei juuri toimi, koska ilmaa liikuttava lämpötilaero puuttuu. Ympäristöministeriön oppaan mukaan toimintaa on tällöin avustettava, perinteisesti ikkunatuuletuksella. Pysyvämpi apu on ajoittain käytettävä tehostuspuhallin.

Voiko painovoimaiseen taloon saada lämmön talteenoton?

Ei nykytekniikalla. Ympäristöministeriön oppaan mukaan talteenottoa ei voi toteuttaa painovoimaiseen järjestelmään yleisesti käytössä olevilla ratkaisuilla, joten talteenotto edellyttää järjestelmämuutosta.

Kulkeutuvatko naapurin ruoankäryt hormin kautta?

Oikein toimivassa painovoimaisessa talossa eivät kulkeudu, koska jokaisella venttiilillä on oma hormi katolle. Jos käryjä tulee, hormi vuotaa tai vetää väärään suuntaan. Hormikartoituksen voi tilata nuohoojalta.

Saako painovoimaisen ilmanvaihdon pitää isossa remontissa?

Saa, jos järjestelmä on teknisesti toimiva. Rakentamislaki sallii korjaamisen rakennusaikaista tapaa noudattaen. Vaurioitunut ja toimimaton rakennusosa korjataan sen sijaan uuden rakennuksen vaatimusten mukaan.