Keittiöremontin lupa

Pinta- ja kalusteremontti ei vaadi kunnan lupaa, mutta taloyhtiölle on tehtävä kirjallinen muutostyöilmoitus, jos remontti koskee yhtiön vastuulla olevaa osaa (asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 2 §). Taloyhtiö ei voi kieltää tavanomaista keittiöremonttia ilman perusteltua syytä, mutta se saa asettaa kohtuullisia ehtoja ja valvoa työtä osakkaan kustannuksella.

Kirjoittanut Owen Zhang, Kiinteistötalouden DI. Sisältö perustuu asunto-osakeyhtiölakiin 1599/2009 (Finlex), rakentamislakiin 751/2023 ja Suomen Kiinteistöliiton ohjeistukseen. Päivitetty 2.6.2026.

Tarvitaanko keittiöremonttiin lupa?

Keittiöremontissa on kyse kahdesta asiasta: taloyhtiölle tehtävästä muutostyöilmoituksesta ja kunnan rakentamisluvasta. Useimmiten tarvitaan vain ilmoitus, ei kunnan lupaa.

Ilmoitus vai lupa

Pelkkä pintaremontti, kuten kaappien, työtason ja kodinkoneiden vaihto valmiisiin liitäntöihin, ei vaadi kunnan lupaa. Jos remontti voi vaikuttaa taloyhtiön vastuulla olevaan osaan, kuten putkiin tai ilmanvaihtoon, siitä on tehtävä muutostyöilmoitus.

Lähde: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 5 luku 2 § (Finlex), rakentamislaki 751/2023 ja Kiinteistölehti. Kunnan rakennusvalvonta ratkaisee luvan tapauskohtaisesti.

Ilmoituksen ja luvan ero

Muutostyöilmoitus on taloyhtiön sisäinen asia. Sillä osakas kertoo hallitukselle ja isännöitsijälle, mitä aikoo tehdä. Rakentamislupa taas on kunnan viranomaisen myöntämä lupa, ja se koskee rakennuksen rakenteita ja järjestelmiä.

Ilmoitus ja lupa voivat osua samaan remonttiin. Jos osakas siirtää vesipistettä, hän tekee ensin ilmoituksen taloyhtiölle ja sen jälkeen tarvittaessa lupahakemuksen kunnalle. Taloyhtiö hankkii viranomaisluvan tai valtuuttaa osakkaan hakemaan sen (5 luvun 5 §).

Ero on tärkeä, koska osapuolet ovat eri. Ilmoituksessa vastapuolena on taloyhtiö, luvassa kunta. Tavallinen keittiöremontti hoituu pelkällä ilmoituksella, kun putkia tai rakenteita ei siirretä.

Pintaremontin raja

Ilmoitusta ei tarvita, jos remontti ei voi vaikuttaa yhtiön tai naapurin vastuulla olevaan osaan. Kaappien ja työtason vaihto, maalaus ja tapetointi ovat tällaisia töitä. Ne kohdistuvat vain huoneiston sisäosiin.

Raja tulee vastaan heti, kun työ ulottuu putkiin, viemäriin, sähkönousuun tai ilmanvaihtoon. Silloin remontti voi vaikuttaa yhtiön vastuulla olevaan osaan, ja ilmoitus on tehtävä. Epäselvässä tilanteessa ilmoitus kannattaa tehdä aina varmuuden vuoksi.

Milloin keittiöremontista on tehtävä muutostyöilmoitus?

Muutostyöilmoitus on tehtävä, jos remontti voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan vastuulla olevaan osaan (asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 2 §). Keittiössä tämä raja ylittyy yllättävän usein, koska putket ja ilmanvaihto kulkevat kalusteiden takana.

Milloin ilmoitus vaaditaan

Lähde: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 5 luku 2 § (Finlex) ja Isännöintiliiton ohje osakkaan muutostyöilmoituksesta.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoitus tehdään kirjallisesti ja etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle. Siitä on käytävä ilmi, mitä tehdään, kuka työn tekee ja miten työ voi vaikuttaa yhtiön rakenteisiin tai järjestelmiin. Pohjana on 5 luvun 2 §, joka viittaa 4 luvun 7 §:ään.

Hyvä ilmoitus sisältää suunnitelman, käytettävät rakennustavat ja tekijän tiedot. Vesi- ja sähkötyöt teetetään aina pätevällä ammattilaisella, ja tämä kannattaa kirjata ilmoitukseen. Selkeä ilmoitus nopeuttaa käsittelyä ja vähentää lisäkysymyksiä.

Ilmoitus tehdään myös naapurille, jos remontti voi vaikuttaa hänen huoneistoonsa. Taloyhtiö huolehtii usein tästä tiedottamisesta osakkaan puolesta. Naapurin oikeudet turvataan samalla tavalla kuin yhtiön.

Käsittelyaika

Osakas ei saa aloittaa työtä ennen kuin taloyhtiöllä on ollut kohtuullinen aika käsitellä ilmoitus (asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 4 §). Käsittely on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Kohtuullinen aika on tavallisesti enintään kuukausi.

Loma-aikana käsittely voi kestää enintään kaksi kuukautta. Aika alkaa kulua, kun ilmoitus on saapunut taloyhtiölle. Tämän vuoksi ilmoitus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen suunniteltua aloitusta.

Milloin tarvitaan kunnan rakentamislupa?

Kunnan rakentamislupa tarvitaan, kun remontti koskee rakennuksen rakenteita tai perusjärjestelmiä. Keittiössä tällaisia töitä ovat vesipisteen siirto tai lisäys, viemäröinnin muutos ja kantavaan rakenteeseen kajoaminen.

Milloin lupa vaaditaan

Pelkkä pinta- ja kalusteremontti ei vaadi lupaa. Lupaa harkittaessa ratkaisee se, muuttuuko rakennuksen tekninen toimivuus. Uusi vesipiste edellyttää vesi- ja viemärimuutoksia, joten siitä tehdään tavallisesti lupahakemus. Kunnan rakennusvalvonta arvioi tarpeen tapauskohtaisesti.

Käyttötarkoituksen muutos on oma tapauksensa. Jos keittiö siirretään huoneeseen, jota ei ole suunniteltu märkätilaksi, lupa tarvitaan lähes varmasti. Tällöin selvitetään myös vedeneristyksen ja ilmanvaihdon riittävyys.

Rakentamislain 2025 muutos

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki yhdisti aiemmat rakennusluvan ja toimenpideluvan yhdeksi rakentamisluvaksi. Käytännössä lupatyyppejä on nyt yksi entisen kahden sijaan. Luvan tarpeen kynnys keittiöremontissa pysyi pääosin ennallaan.

Osakkaan kannalta muutos näkyy lähinnä hakemuksen nimessä ja käsittelyssä. Tavanomainen keittiöremontti ei edelleenkään vaadi kunnan lupaa, ellei vesipisteitä, viemäriä tai kantavia rakenteita muuteta. Tarkan tilanteen voi varmistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta, joka antaa tarvittaessa ennakkokannan luvan tarpeesta jo suunnitteluvaiheessa.

Luvan hakija

Taloyhtiö hankkii tarvittavan viranomaisluvan tai valtuuttaa osakkaan hakemaan sen (asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 5 §). Osakas ei voi hakea lupaa rakennukseen omin päin ilman yhtiön myötävaikutusta, koska lupa koskee koko rakennusta.

Käytännössä osakas ja isännöitsijä sopivat, kumpi hoitaa hakemuksen. Osakas maksaa luvan kustannukset, koska remontti on hänen muutostyönsä. Yhteistyö kannattaa, koska kunta vaatii usein taloyhtiön suostumuksen liitteeksi.

Käsittelyaika ja maksu

Rakentamisluvan käsittelyaika vaihtelee kunnittain ja työn laajuuden mukaan. Yksinkertainen vesipisteen siirto käsitellään usein muutamassa viikossa, kun hakemus on täydellinen heti alusta. Kantavia rakenteita koskeva muutos kestää pidempään, koska siihen liittyy rakennesuunnittelu ja erilliset tarkastukset. Myönnetty rakentamislupa voi myös vanheta, jos työtä ei aloiteta määräajassa.

Lupamaksu määräytyy kunnan oman taksan mukaan. Hakemukseen liitetään pohjapiirros, suunnitelma ja tarvittaessa rakennesuunnittelijan lausunto, ja puutteelliset liitteet pidentävät käsittelyaikaa. Maksun suuruus vaihtelee kunnittain selvästi. Hyvin valmisteltu hakemus nopeuttaa käsittelyä, joten suunnitelmat kannattaa teettää ammattilaisella ennen hakemuksen jättämistä.

Osakkaan kannattaa varata käsittelyyn riittävästi aikaa ennen remontin aloitusta. Työtä ei saa aloittaa ennen kuin lupa on myönnetty ja taloyhtiön oma käsittelyaika on kulunut umpeen. Urakoitsijan aikataulun voi lyödä lukkoon vasta, kun lupa-asiat ovat varmistuneet.

Voiko taloyhtiö kieltää keittiöremontin?

Taloyhtiö ei voi kieltää tavanomaista keittiöremonttia ilman perusteltua syytä (asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 3 §). Osakkaalla on oikeus tehdä muutostöitä huoneistossaan.

Yhtiön ehdot

Yhtiö tai naapuri saa kuitenkin asettaa työlle ehtoja, jos siitä voi aiheutua vahinkoa tai haittaa. Suostumuksesta ei siis voi kieltäytyä mielivaltaisesti. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi riski rakenteille tai naapurin huoneistolle. Ehdot voivat koskea työtapaa, valvontaa tai aikataulua, mutta niiden on oltava kohtuullisia.

Jos suostumus evätään ilman perusteltua syytä, osakas voi viedä asian tuomioistuimeen (5 luvun 6 §). Tuomioistuin voi myöntää oikeuden muutostyöhön. Käytännössä riitoja ratkotaan kuitenkin useimmiten neuvottelemalla ennen oikeustietä.

Ehtojen perusteet

Yhtiö saa asettaa ehtoja, jotka turvaavat rakennusta ja muita asukkaita. Tavallisia ehtoja ovat vaatimus pätevästä tekijästä, vedeneristyksen tarkastus ja työn valvonta. Ehdot eivät saa estää remonttia kokonaan, vaan ohjata sen tekemistä turvallisesti.

Taloyhtiöllä on myös oikeus valvoa muutostyötä (5 luvun 7 §). Osakas vastaa taloyhtiön tarpeellisista ja kohtuullisista valvontakuluista. Kustannus vaihtelee muutamasta sadasta eurosta laajemman remontin pariin tuhanteen euroon tarkastuskäyntien määrän mukaan.

Mitä tapahtuu, jos ilmoitus jätetään tekemättä?

Ilmoittamaton remontti siirtää riskin osakkaalle. Jos työ vaurioittaa yhtiön rakenteita tai naapurin huoneistoa, vastuu on tekijällä.

Riski osakkaalle

Ilman ilmoitusta ja valvontaa osakkaan on vaikea osoittaa, että työ on tehty hyvän rakennustavan mukaan. Taloyhtiö voi myös vaatia osakasta korjaamaan virheellisen työn tai palauttamaan tilan ennalleen. Pahimmassa tapauksessa piiloon jäänyt vika, kuten puutteellinen vedeneristys, paljastuu vasta vuotovahinkona vuosien kuluttua. Silloin selvittely on hankalaa ja kallista.

Ilmoitus on siis osakkaan oma etu. Se osoittaa, että työ on tehty oikein ja yhtiön tieten. Pieni vaiva ilmoitusvaiheessa säästää suuremmilta riidoilta myöhemmin.

Vaikutus asuntokauppaan

Tehdyt muutostyöilmoitukset näkyvät taloyhtiön asiakirjoista ja isännöitsijäntodistuksesta. Ostaja näkee niistä, mitä huoneistossa on remontoitu ja onko työ tehty asianmukaisesti. Dokumentoitu remontti lisää asunnon arvoa ja luottamusta kauppaan.

Ilmoittamaton remontti voi kääntyä myyjää vastaan. Jos vika löytyy kaupan jälkeen, vastuu voi jäädä myyjälle. Siksi remontin asiakirjat kannattaa säilyttää ja luovuttaa ostajalle.

Ennen suurta remonttia kannattaa selvittää koko taloyhtiön kunnossapidon tilanne. Keittiöremontin kustannukset ja niiden vähennyskelpoisuus löytyvät keittiöremontin hinta -sivulta, ja vastuunjaon rajat vastuunjako-sivulta.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitaanko keittiöremonttiin lupa taloyhtiössä?

Pelkkä pinta- ja kalusteremontti ei vaadi kunnan lupaa eikä useinkaan ilmoitusta. Jos remontti voi vaikuttaa yhtiön vastuulla olevaan osaan, kuten putkiin tai ilmanvaihtoon, taloyhtiölle on tehtävä kirjallinen muutostyöilmoitus (asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 2 §). Kunnan rakentamislupa tarvitaan vain, jos vesipistettä siirretään, viemäriin kajotaan tai kantavaa rakennetta muutetaan.

Milloin keittiöremontti vaatii kunnan rakentamisluvan?

Rakentamislupa tarvitaan, kun remontti koskee rakennuksen rakenteita tai perusjärjestelmiä. Keittiössä tällaisia töitä ovat vesipisteen siirto tai lisäys, viemäröinnin muutos ja kantavaan rakenteeseen kajoaminen. Kunnan rakennusvalvonta arvioi tarpeen tapauskohtaisesti.

Voiko taloyhtiö kieltää keittiöremontin?

Ei voi kieltää tavanomaista remonttia ilman perusteltua syytä (asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 3 §). Osakkaalla on oikeus tehdä muutostöitä huoneistossaan. Yhtiö tai naapuri saa kuitenkin asettaa kohtuullisia ehtoja, jos työstä voi aiheutua vahinkoa tai haittaa. Jos suostumus evätään perusteettomasti, osakas voi viedä asian tuomioistuimeen.

Kuinka kauan taloyhtiöllä on aikaa käsitellä muutostyöilmoitus?

Osakas ei saa aloittaa työtä ennen kuin taloyhtiöllä on ollut kohtuullinen aika käsitellä ilmoitus (asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 4 §). Kohtuullinen aika on tavallisesti enintään kuukausi ja loma-aikana enintään kaksi kuukautta. Aika alkaa kulua, kun ilmoitus on saapunut taloyhtiölle.

Mitä tapahtuu, jos keittiöremontista ei tee muutostyöilmoitusta?

Ilman ilmoitusta riski jää osakkaalle. Jos työ vaurioittaa yhtiön rakenteita tai naapurin huoneistoa, vastuu on tekijällä, ja taloyhtiö voi vaatia työn korjaamista tai tilan palauttamista ennalleen. Ilmoittamaton remontti voi myös vaikeuttaa asuntokauppaa, koska tehty työ ei näy taloyhtiön asiakirjoista.