Sisällysluettelo

Putkiremontin hinta taloyhtiössä

Täyden putkiremontin mediaanihinta on noin tuhat euroa asuinneliöltä koko maassa. Pääkaupunkiseudulla mediaani on noin 1 100 euroa neliöltä ja muualla maassa noin 890 euroa. Lopullinen hinta ratkeaa kuitenkin laajuudesta: kylpyhuoneiden määrä ja se, uusitaanko pelkät putket vai myös märkätilat, heiluttaa summaa enemmän kuin osoite.

Helsinkiläisen kerrostalon julkisivu kesällä. Putkiremontin hinta taloyhtiössä on mediaaniltaan noin 1 000 euroa asuinneliöltä.

Putkiremontin hinta on täydessä laajuudessa mediaaniltaan noin 1 000 euroa asuinneliöltä ja asuntokohtaisesti tyypillisesti 40 000-60 000 euroa. Suurin yksittäinen hintatekijä ei ole talon ikä eikä osoite vaan laajuus: tehdäänkö perinteinen koko talon saneeraus märkätiloineen vai kevyempi sisäpuolinen korjaus. Hinta maksetaan tavallisesti yhtiölainalla, joka näkyy osakkaan rahoitusvastikkeessa.

Paljonko putkiremontti maksaa taloyhtiössä?

Täyden putkiremontin mediaanihinta on noin 1 000 euroa asuinneliöltä koko maassa (Kiinteistöliitto, 2025). Summa on suuruusluokka, ei tarjous: lopullinen hinta selviää vasta kuntotutkimuksen ja hankesuunnittelun jälkeen.

Hintahaarukka laajuuksittain

Laajuus Mediaani €/m² Mitä kattaa
Täysi putkiremontti noin 1 000 Käyttövesi, viemärit ja märkätilat
Sisäpuolinen viemärikorjaus noin 240 Vain viemärin sisäpuolinen kunnostus
Käyttövesiputkien uusinta noin 208 Vain käyttövesijohdot

Lähde: Suomen Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri, syksy 2025 (4 074 taloyhtiöedustajaa). Kevyempien laajuuksien hinta ei ole vertailukelpoinen täyden remontin kanssa, koska ne eivät kata käyttövettä eivätkä märkätiloja.

Kevyemmät luvut eivät ole alennus täydestä remontista vaan eri työ. Sisäpuolinen korjaus uusii vain viemärin, joten käyttövesi ja märkätilat jäävät edelleen edessä. Tämän takia neliöhintoja ei voi asettaa rinnakkain ilman laajuuden mainintaa.

Alueelliset erot

Alue Täyden remontin mediaani €/m²
Pääkaupunkiseutu noin 1 100
Muu Suomi noin 890

Lähde: Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri, syksy 2025. Pääkaupunkiseudun yksittäisissä kohteissa hinta voi nousta jopa yli 1 500 euroon neliöltä (Isännöintiliitto), mutta se on haarukan yläpää, ei keskiarvo.

Asuntokohtainen hinta

Tyypillisen kerrostaloasunnon täysi putkiremontti maksaa 40 000-60 000 euroa eli 50 neliön asunnossa noin 50 000 euroa (Kiinteistölehti, 2025). Pienissä asunnoissa neliöhinta on usein suurin, koska kylpyhuoneen osuus pinta-alasta on suhteessa suurempi (Isännöintiliitto).

Osakkaan maksuosuus määräytyy yhtiöjärjestyksen mukaan, lähes aina huoneiston neliömäärän suhteessa. Suuremman asunnon omistaja maksaa siis suuremman osuuden samasta hankkeesta.

Hinnan kehitys

Putkiremontin hinta on noussut selvästi. Tilastokeskuksen mukaan hinnat olivat keväällä 2024 noin 30 prosenttia korkeammat kuin syksyllä 2019. Kiinteistöliiton barometrissä mediaani nousi koko maassa noin 900 eurosta tuhanteen euroon neliöltä vuosina 2023-2025.

Nousu on ollut jyrkintä sisäpuolisissa menetelmissä: sisäpuolisen viemärikunnostuksen mediaani nousi 174 eurosta 240 euroon ja käyttövesiremontin 177 eurosta 208 euroon neliöltä samassa ajassa. Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos oli enää noin kaksi prosenttia keväällä 2026, eli jyrkin nousu on tasaantunut.

Mistä putkiremontin hinta muodostuu?

Hinta muodostuu kolmesta erästä, joilla on kullakin oma kustannus ja käyttöikä. Jako selittää, miksi laajuuden pudottaminen muuttaa hintaa rajusti eikä vähän.

Mihin raha menee

Erä €/m² Laskennallinen käyttöikä
Käyttövesiputket 208 45 v
Viemärit 575 50 v
Märkätilat 217 27 v

Asuntoanalyysin laskentamallin erittely; summa noin 1 000 €/m² vastaa Kiinteistöliiton barometrin mediaania. Käyttöiät ovat mallin laskennallisia oletuksia, eivät takuita.

Märkätilat ratkaisevat

Märkätilojen purku ja uudelleenrakennus nykynormiin on täyden remontin kallein osa, mallissa 217 euroa neliöltä eli reilu viidennes kokonaishinnasta. Mitä useampi kylpyhuone taloa kohden, sitä korkeampi neliöhinta. Märkätilojen erillishinta ja vastuunjako on käyty läpi märkätilojen omalla sivulla.

Tämän takia kahden pienen asunnon putkiremontti maksaa neliötä kohden enemmän kuin yhden ison: kylpyhuoneita on kaksi, mutta neliöitä vähän. Sama logiikka selittää pienten yhtiöiden korkeammat neliöhinnat (Isännöintiliitto).

Talon ikä ja materiaalit

Ikä vaikuttaa hintaan epäsuorasti. Vanhemmassa kannassa putkireitit, asbesti ja heikompi vedeneristys lisäävät työtä, ja Asuntoanalyysin mallissa 1970-1985 valmistuneet talot saavat noin 5 prosentin kustannuslisän.

Materiaali kertoo myös kunnosta. Kupari kestää 40-50 vuotta ja valurauta huollettuna pidempään, mutta ohutseinäiset 2000-luvun valurautaviemärit voivat vaurioitua nopeasti (Kiinteistöliitto). Esimerkiksi 1960-luvun valurautaviemärin seinämä on noin 9 millimetriä, kun 2000-luvun vastaava on vain noin 3 millimetriä, joten ikä ei yksin kerro kestosta (Kiinteistöliitto). Todellinen kunto varmistetaan aina kuntotutkimuksella, ei rakennusvuodesta.

Moderni kylpyhuone putkiremontin jälkeen. Märkätilojen uusiminen nykynormiin on täyden putkiremontin kallein erä.

Miten menetelmä vaikuttaa hintaan?

Menetelmä vaikuttaa hintaan vain saman laajuuden sisällä. Halvin neliöhinta ei tarkoita halvinta ratkaisua, jos se kattaa vähemmän tai kestää lyhyemmän ajan.

Perinteinen ja sisäpuolinen korjaus

Menetelmä Mediaani €/m² Mitä kattaa
Perinteinen saneeraus noin 1 000 Kaikki putket uusiksi, märkätilat mukana
Sukitus (sisäpuolinen) noin 240 Vain viemäri, ei käyttövettä eikä märkätiloja
Käyttövesiputkien uusinta noin 208 Vain käyttövesi

Lähde: Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri, syksy 2025. Sukituksen ja käyttövesiremontin neliöhinnat eivät ole alennus täydestä saneerauksesta vaan kapeampi työ; täysi remonttitarve voi silti jäädä jäljelle.

Käyttöikä ja vuosihinta

Menetelmä Käyttöikä Laskennallinen €/m²/v
Perinteinen saneeraus noin 50 v noin 20
Sukitus noin 40 v noin 6
Pinnoitus 10-20 v noin 12-24

Asuntoanalyysin laskuesimerkki: barometrin neliöhinta jaettuna käyttöiällä. Käyttöiät: perinteinen noin 50 v (Kiinteistölehti), sukitus noin 40 v (Teknologian tutkimuskeskus), pinnoitus 10-20 v (Kiinteistölehti). Vuosihinnat eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska menetelmät kattavat eri laajuuden.

Pinnoituksen matala neliöhinta kääntyy kalliiksi vuositasolla, koska käyttöikä on lyhyt. Yli puolet hankkeista yhdistää useampaa menetelmää (Isännöintiliitto). Menetelmiä vertaillaan tarkemmin sukitus vai perinteinen -sivulla, ja pelkän käyttöveden uusinta omalla käyttövesiputkiremontin sivulla.

Miten urakkamuoto vaikuttaa hintaan?

Urakkamuoto ratkaisee, kuka kantaa riskin ja kuinka ennustettava hinta on, ei niinkään absoluuttista hintatasoa. Suomen Kiinteistölehden mukaan noin 90 prosenttia putkiremonteista tehdään perinteisenä kokonaisurakkana.

Urakkamuotojen vertailu

Urakkamuoto Kuka suunnittelee Hintaprofiili
KokonaisurakkaTaloyhtiö erikseenYleisin, hinta valmiista suunnitelmasta
KVR-urakkaUrakoitsijaYksi vastuutaho, hinta sidotaan aikaisin
Jaettu urakkaTaloyhtiö erikseenMahdollinen säästö, vaatii hallintaa

Lähteet: urakkamuotojen yleisyys ja sisältö, Suomen Kiinteistölehti; Isännöintiliiton ja RIL:n putkiremonttiopas (2020).

Kokonaisurakka

Kokonaisurakka on perinteisin muoto. Taloyhtiö teettää suunnittelun erikseen, ja urakoitsija toteuttaa työn valmiiden asiakirjojen pohjalta. Hinta perustuu tarkkaan suunnitelmaan, joten tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia.

KVR-urakka

Kokonaisvastuu-urakassa (KVR) sama urakoitsija vastaa sekä suunnittelusta että toteutuksesta. Taloyhtiölle se on hallinnoltaan kevyin, koska vastuu on yhdellä taholla. Hinta sidotaan aikaisemmin, mikä vähentää yllätyksiä mutta myös taloyhtiön vaikutusvaltaa yksityiskohtiin.

Jaettu urakka

Jaetussa urakassa taloyhtiö tekee erilliset sopimukset esimerkiksi rakennus-, putki-, sähkö- ja ilmanvaihtotöistä ja kilpailuttaa osat erikseen. Pilkkominen voi tuoda säästöä, mutta se on tilaajalle vaativin hallita. Muodosta riippumatta hanke tarvitsee rakennuttamisen ja valvonnan, jonka kulu sisältyy kokonaishintaan.

Mitä muita kuluja putkiremonttiin liittyy?

Urakkahinta ei ole koko lasku. Asumishaitta ja valmistelevat tutkimukset nostavat osakkaan todellista kustannusta, joten ne kannattaa laskea budjettiin alusta asti.

Asuminen remontin aikana

Täydessä putkiremontissa pesuhuone ja wc ovat Isännöintiliiton mukaan poissa käytöstä noin 6-12 viikkoa, ja koko toteutusvaihe kestää keskimäärin noin puoli vuotta. Sisäpuolisilla menetelmillä häiriöaika jää viikosta kuukauteen.

Moni muuttaa väistöön. Silloin asumiskulu on kaksinkertainen, koska remontin ajalta maksetaan sekä yhtiövastike että sijaisasunnon vuokra. Veronmaksajien mukaan kotivakuutus ei korvaa väistöä suunnitellussa remontissa, vaan ainoastaan äkillisessä vahingossa, joten väistö on osakkaan oma kustannus.

Sisäpuoliset menetelmät lyhentävät asumishaittaa, mutta eivät poista sitä kokonaan. Keston ja asumishaitan vaiheet on käyty läpi keston omalla sivulla.

Tutkimukset ja suunnittelu

Ennen urakkaa taloyhtiö teettää kuntotutkimuksen ja hankesuunnitelman, ja ennen vuotta 1994 valmistuneissa taloissa myös asbestikartoituksen. Nämä maksetaan yhtiön kassasta tai pienellä lainalla, ja ne sisältyvät lopulta hankkeen kokonaishintaan.

Valmistelu ei ole turha meno. Kuntotutkimus voi osoittaa, että kevyempi laajuus riittää, jolloin se maksaa itsensä monin verroin takaisin. Yllätyskuluihin kannattaa silti varata noin 15 prosentin puskuri urakkahinnasta, sillä purkuvaiheessa paljastuu usein piileviä kosteusvaurioita. Asbestikartoituksen kulku on käyty läpi asbestisivulla.

Paljonko putkiremontti maksaa kuukaudessa?

Putkiremonttia ei makseta kertasummana vaan lähes aina yhtiölainalla, joka näkyy osakkaan kuukausittaisessa rahoitusvastikkeessa. Kuukausi- erä on se luku, joka osakkaan taloutta oikeasti koskee.

Rahoitusvastike kuukaudessa

Noin 50 000 euron osuus 20 vuoden lainalla 3,36 prosentin korolla on noin 285 euroa kuukaudessa. Korko perustuu asuntoyhteisöjen lainojen keskikorkoon, joka oli 3,36 prosenttia keväällä 2025 (Suomen Pankki). Kahdentoista kuukauden euribor oli maaliskuussa 2026 noin 2,3 prosenttia.

Osuus Laina-aika Rahoitusvastike €/kk
40 000 € 20 v noin 230
50 000 € 20 v noin 285
50 000 € 25 v noin 245

Asuntoanalyysin laskuesimerkki: annuiteettilaina 3,36 prosentin korolla (Suomen Pankki, keskikorko 2025). Korko on viitekoron ja yhtiön marginaalin summa ja voi muuttua laina-aikana. Tyypillinen laina-aika on 20-25 vuotta (Isännöintiliitto).

Hoitovastike ja rahoitusvastike

Hoitovastike kattaa juoksevat kulut, rahoitusvastike lyhentää yhtiölainaa. Putkiremontti nostaa nimenomaan rahoitusvastiketta, ja osakas voi useimmissa yhtiöissä maksaa oman lainaosuutensa kerralla pois.

Rahoitusvastike voi nousta yllättäen, jos korko nousee laina-aikana, kuten kävi vuosina 2022-2023. Lainan ehdot ja korkoriski on käyty läpi putkiremontin rahoitussivulla. Sijoittajalle rahoitusvastikkeen verokohtelu on käyty läpi rahoitusvastikkeen omalla sivulla.

Rahoituspaine ja markkinatilanne

Putkiremontit rahoitetaan pääosin yhtiölainalla. Suomen Pankin mukaan taloyhtiölainakanta oli noin 46 miljardia euroa alkuvuonna 2026, ja Isännöintiliiton mukaan tyypillinen laina-aika on 20-25 vuotta.

Korkojen nousu on myös lykännyt hankkeita. Isännöintiliiton vuoden 2026 barometrin mukaan 21 prosenttia isännöitsijöistä hallinnoi taloja, joissa putkiremontti on jäänyt rahoitussyistä tekemättä, ja taantuvilla alueilla osuus on 42 prosenttia.

Sama barometri kertoo, että lähes 60 prosenttia yhtiölainoista on vähintään 20 vuoden mittaisia. Yli puolet vastaajista arvioi, että remontit tehdään putkien käyttöiän nähden liian myöhään, mikä kasvattaa riskiä äkillisistä putkivaurioista ja kiireellisistä korjauksista.

Lykkääminen ei poista kustannusta vaan siirtää sitä. Pitkä laina-aika pienentää kuukausierää, mutta kasvattaa korkojen yhteismäärää, joten ennakkoon varautunut taloyhtiö selviää usein kevyemmin.

Kerrostalojen parvekkeita Vantaalla. Putkiremontti maksetaan tyypillisesti yhtiölainalla, joka näkyy osakkaan rahoitusvastikkeessa.

Voiko putkiremontista saada verovähennystä?

Osakas ei saa taloyhtiön teettämästä putkiremontista kotitalousvähennystä, koska työn tilaajana on taloyhtiö eikä osakas.

Taloyhtiön urakka

Yhtiön urakasta osakas ei saa vähennystä miltään osin. Linjan on vahvistanut korkein hallinto-oikeus ratkaisussa vuodelta 2012, ja se koskee kaikkia osakkaita riippumatta siitä, paljonko he maksavat vastiketta.

Osakkaan oma lisätyö

Poikkeuksena osakas voi saada vähennyksen itse tilaamastaan ja maksamastaan lisätyöstä, esimerkiksi kylpyhuoneen tasonkorotuksesta remontin yhteydessä. Vähennys koskee vain osakkaan omaa sopimusta, ei yhtiön urakkaa.

Vuonna 2025 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 1 600 euroa henkilöä kohden, työn vähennysprosentti 35 ja omavastuu 150 euroa (Verohallinto). Vähennys ei siis pienennä itse putkiremontin vastiketta, vaikka osakas tekisi oman lisätyön.

Sijoittajan verovähennys

Verohallinnon mukaan vuokranantaja voi vähentää maksamansa rahoitusvastikkeen vuokratulosta, jos taloyhtiö tulouttaa suorituksen kirjanpidossaan. Jos taloyhtiö rahastoi suorituksen, vähennystä ei saa, vaan summa lisätään asunnon hankintahintaan.

Ratkaisevaa on siis taloyhtiön kirjanpitokäsittely, ei se, onko remontti vuosikorjausta vai perusparannusta. Tulouttamisesta päättää yhtiökokous, ja eri osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti.

Kuka maksaa putkiremontin?

Putket ja viemärit ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla, joten hankkeen maksaa yhtiö ja sitä kautta kaikki osakkaat vastikkeella. Osakas vastaa vain omista parannuksistaan.

Yhtiön ja osakkaan vastuu

Asunto-osakeyhtiölaissa yhtiö vastaa rakenteista ja perusjärjestelmistä, osakas huoneiston sisäosista. Yhtiö rakentaa märkätilan perustasoon, ja osakkaan aiemmin kustantamat parannukset jäävät osakkaan vastuulle (korkein oikeus, 2003).

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiö palauttaa kylpyhuoneen tavanomaiseen tasoon. Jos osakas haluaa kalliimmat pinnat tai lisävarusteita, hän maksaa erotuksen itse. Vastuunjako on käyty läpi putkiremontin pääsivulla.

Päätös ja maksuosuus

Remontista päättää yhtiökokous tavallisella enemmistöllä (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 26 §). Yksittäinen osakas ei voi estää lain mukaan tarpeellista kunnossapitoa, mutta voi kirjata eriävän mielipiteen.

Maksuosuus jaetaan yhtiöjärjestyksen vastikeperusteella, lähes aina neliöiden suhteessa. Päätöksenteon vaiheet ja osakkaan asema on käyty läpi putkiremontin pääsivulla.

Virheet ja takuu

Osa kustannuksesta on riski siitä, että työ epäonnistuu. Rakennuslehden vuoden 2018 taloyhtiökyselyssä putkiremonteista 60 prosentissa tuli takuutöitä ja noin puolessa yllättäviä lisätöitä, ja budjetti piti vain 59 prosentissa.

Urakoitsijan vastuu ei pääty takuuaikaan. Korkein oikeus katsoi vuonna 2025, että käyttövesiputkien läpivientien puutteellinen tiivistys oli törkeä virhe, josta urakoitsija vastaa vielä takuuajan jälkeen, kymmenen vuotta työn luovutuksesta. Tämä siirtää vakavan virheen kustannuksen takaisin tekijälle. Takuun ja reklamaation kulku on käyty läpi takuusivulla.

Miten selvität oman talosi hinnan?

Tarkka hinta selviää kuntotutkimuksen ja hankesuunnittelun kautta, mutta suuruusluokan ja vastikevaikutuksen saa laskettua etukäteen. Lähtötieto on aina talon kunto, ei pelkkä ikä.

Tilanteesta järkevin suunta

Tilanne Järkevin suunta
Talo 40-50 v, ei kuntotutkimusta Tilaa kuntotutkimus, älä budjetoi vielä
Viemärit kunnossa, kupari ikääntyy Harkitse käyttövesiremonttia, noin 208 €/m²
Märkätilat yli-ikäisiä Täysi remontti on usein kokonaistaloudellisin
Korko huolettaa Pyydä rahoitusvastike-esimerkki eri laina-ajoilla

Asuntoanalyysin yhteenveto. Lopullisen laajuuden ratkaisee kuntotutkimus, ei taulukko.

Laskurin arvio

Asuntoanalyysin laskuri arvioi putkiremontin suuruusluokan ja vastikevaikutuksen kellomallilla: käyttövesi, viemärit ja märkätilat omina erinään, talon ikä ja sijainti kertoimina.

Arvion saa suoraan myynti-ilmoituksesta ennen tarjousta tai yhtiökokousta, joten oman talon luvut on käytettävissä ennen kuin hankesuunnittelu on edes alkanut.

Usein kysytyt kysymykset

Paljonko putkiremontti maksaa 50 neliön asunnossa?

Tyypillisesti noin 50 000 euroa, kun täyden remontin mediaani on noin 1 000 euroa asuinneliöltä. Asuntokohtainen haarukka on 40 000-60 000 euroa. Pääkaupunkiseudulla hinta on keskimäärin korkeampi, noin 1 100 euroa neliöltä, ja yksittäisissä kohteissa jopa yli 1 500 euroa.

Miksi putkiremontti on pääkaupunkiseudulla kalliimpi?

Pääkaupunkiseudun korkeampi mediaani, noin 1 100 euroa neliöltä muun maan 890 euron sijaan, johtuu pääosin kalliimmasta työvoimasta ja kireämmästä urakkamarkkinasta. Ero on rakenteellinen, ei kertaluonteinen, ja näkyy myös haarukan yläpäässä, joka voi nousta yli 1 500 euroon neliöltä.

Voiko putkiremontin hintaa pienentää sukituksella?

Vain jos tarve rajoittuu viemäriin. Sisäpuolisen viemärikorjauksen mediaani on noin 240 euroa neliöltä, mutta se ei kata käyttövettä eikä märkätiloja, joten ne jäävät edelleen edessä. Sukitus on siis eri laajuus, ei alennus täydestä remontista. Soveltuvuuden ratkaisee kuntotutkimus.

Mikä on rahoitusvastike putkiremontissa?

Rahoitusvastike on osakkaan kuukausimaksu, jolla lyhennetään taloyhtiön putkiremonttia varten ottamaa lainaa. Noin 50 000 euron osuus 20 vuoden lainalla 3,36 prosentin korolla on noin 285 euroa kuukaudessa. Osakas voi useimmiten maksaa oman lainaosuutensa myös kerralla pois.

Sisältyykö kylpyhuoneen remontti putkiremontin hintaan?

Täydessä putkiremontissa kyllä: märkätilat puretaan ja rakennetaan perustasoon, ja se on hankkeen kallein erä, mallissa noin 217 euroa neliöltä. Yhtiö palauttaa kylpyhuoneen tavanomaiseen tasoon, joten osakkaan kustantamat kalliimmat pinnat tai lisävarusteet jäävät osakkaan maksettaviksi.

Asuntoanalyysin laskuri arvioi putkiremontin suuruusluokan ja vastikevaikutuksen kellomallilla suoraan myynti-ilmoituksesta, joten saat oman talosi luvut ennen tarjousta tai yhtiökokousta.

Analysoi kohde

Lähteet

  1. Suomen Kiinteistöliitto: korjausrakentamisbarometri syksy 2025 (4 074 taloyhtiöedustajaa): täyden putkiremontin mediaani noin 1 000 €/asuinneliö koko maassa, pääkaupunkiseudulla noin 1 100 € ja muualla noin 890 €; sisäpuolinen viemärikorjaus noin 240 €/m² ja käyttövesiputkien uusinta noin 208 €/m². Kupari ja 1980-1999 muoviputket 40-50 vuotta; ohutseinäisten 2000-luvun valurautaviemärien nopea vaurioituminen. kiinteistoliitto.fi.
  2. Isännöintiliitto: putkiremonttibarometri 2026: pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset jopa yli 1 500 €/m²; pieni huoneistokeskikoko nostaa neliökustannusta; yli puolet hankkeista käytti vähintään kahta menetelmää; tyypillinen laina-aika 20-25 vuotta ja lähes 60 prosenttia lainoista vähintään 20 vuotta; 21 prosenttia isännöitsijöistä hallinnoi taloja, joissa putkiremontti on jäänyt rahoitussyistä tekemättä (taantuvilla alueilla 42 prosenttia); toteutusvaihe keskimäärin noin puoli vuotta. isannointiliitto.fi.
  3. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ja Isännöintiliitto: putkiremonttiopas (Taloyhtiömme putkiremontti, 2020): täydessä putkiremontissa pesuhuone ja wc poissa käytöstä noin 6-12 viikkoa, sisäpuolisilla menetelmillä häiriöaika viikosta kuukauteen. isannointiliitto.fi.
  4. Suomen Kiinteistölehti (2025): tyypillisen kerrostaloasunnon täysi putkiremontti 40 000-60 000 euroa; perinteinen saneeraus noin 50 vuotta, pinnoitus 10-20 vuotta. kiinteistolehti.fi.
  5. Teknologian tutkimuskeskus (kauppalehtiyhteenveto): sukituksen (sisäpuolinen sukkasujutus) laskennallinen käyttöikä noin 40 vuotta; soveltuvuus varmistetaan kuntotutkimuksella.
  6. Suomen Pankki: asuntoyhteisöjen lainojen keskikorko 3,36 prosenttia (kevät 2025); 12 kuukauden euribor noin 2,3 prosenttia (maaliskuu 2026); rahoitusvastike määräytyy viitekoron ja yhtiön marginaalin summana. suomenpankki.fi.
  7. Tilastokeskus: Tieto&trendit (2024, Eetu Toivanen): putkiremonttien hinnat olivat keväällä 2024 noin 30 prosenttia korkeammat kuin syksyllä 2019. Korjausrakentaminen 2025: taloyhtiöistä 15 prosenttia suunnittelee käyttövesijärjestelmän ja 12 prosenttia viemäröinnin remonttia seuraavan kymmenen vuoden aikana. stat.fi.
  8. Verohallinto: kotitalousvähennys, syventävä vero-ohje 2026. Enimmäismäärä 1 600 euroa henkilöltä, työn vähennysprosentti 35, omavastuu 150 euroa (2025). Osakas ei saa vähennystä taloyhtiön teettämästä putkiremontista miltään osin; poikkeuksena osakkaan itse tilaama ja maksama lisätyö. vero.fi.
  9. Korkein hallinto-oikeus KHO 2012:21 (osakas ei saa kotitalousvähennystä taloyhtiön teettämästä putkiremontista). Finlex.
  10. Korkein oikeus KKO 2003:80 (yhtiö vastaa perustasosta, osakkaan omat parannukset osakkaan kustannuksella). finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2003/20030080.
  11. Korkein oikeus KKO 2025:3 (käyttövesiputkien läpivientien puutteellinen tiivistys oli törkeä virhe; urakoitsija vastaa takuuajan jälkeen, kymmenen vuotta luovutuksesta, yleisten sopimusehtojen 30 §:n nojalla). finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2025/20250003.
  12. Rakennuslehti ja IRO Research, Suuri taloyhtiökysely (2018, 100 pääkaupunkiseudun taloyhtiötä): putkiremonteista 60 prosentissa tuli takuutöitä, noin puolessa yllättäviä lisätöitä ja budjetti piti 59 prosentissa. rakennuslehti.fi.
  13. Veronmaksajain Keskusliitto (Taloustaito): väistön aikana asumiskulu on kaksinkertainen (yhtiövastike ja sijaisasunnon vuokra); kotivakuutus ei korvaa väistöä suunnitellussa remontissa, vain äkillisessä vahingossa. veronmaksajat.fi.
  14. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009: 4 luku 2 § (yhtiön kunnossapitovastuu, putket ja perusjärjestelmät), 4 luku 3 § (osakkaan vastuu sisäosista), 6 luku 26 § (kunnossapidosta päätetään yhtiökokouksen enemmistöllä). Finlex.

Päivitetty 22.6.2026.